Psyykkinen riippuvuus

Tupakointi tapahtumana merkitsee tupakoivalle usein mielihyvää. Tupakointia käytetään esimerkiksi epämiellyttävien tilanteiden välttämiseen, tunnereaktion sietoon tai sen vahvistamiseen. Oppimisen tuloksena henkilö oppii reagoimaan tunnetiloihin, tilanteisiin ja paikkoihin tupakoimalla. Toistettuina nämä jättävät muistijälkiä, jotka vahvistavat käyttäytymistä. Nikotiinin vaikutukset vahvistavat tätä oppimista, sillä nikotiiniriippuvaisella henkilöllä noin puolentoista tunnin tupakoimattomuus johtaa vierotusoireisiin, jotka lievittyvät tupakkatuotteella. Näin opittu psyykkinen tapa reagoida saa fyysisen vahvistuksen. Sen lisäksi kognitiivis-affektiiviset seuraukset, kuten mielihyvän tunne, keskittymiskyvyn paraneminen ja akuutin stressin sietokyvyn kasvu, ovat voimakkaasti palkitsevia ja vahvistavat siten oppimista. Tupakoinnin sensomotoriset vaikutukset kuten tuntemukset kurkunpäässä ja käsillä näpertäminen vahvistavat opittua käyttäytymistä. Tupakointi ehdollistuu myös vahvasti ulkoisille (ympäristö, sosiaalinen tilanne) ja sisäisille ärsykkeille (stressi, väsymys, näläntunne) (Haustein, 2003; Perkins, 1999).